Daartol


  Pulaagu, Islaam e Ganndal:  Natal Seyku Usmaan Dan Foodiyo 1

Sayku Usmaan Ɓiy Foodiyo ko gooto e mujaddid en ɓurɓe teskeede e nder daartol Islaam haa ɓuri teeŋtude noon e nder ɓaleeri Afrik. Dan fodio (firti ko ɓiy Foodiyo e hawsankoore) hono no o ɓuri lollirde, ko Pullo jeyaaɗo to leydi Hawsa. Ceerno Maamuudu Jah mo Pete (Fuuta Tooro) ene wiya ko o Demdemo (yettoode makko ko Dem) kadi iwdi makko ko Jamaa-Alwaali, diiwan Tooro e nder leydi Fuuta Tooro.Hayso ɗuum laatiima ne, tawat ɓe perii ummaade Fuuta fayde leydi Hawsa gila e yontaaji keewɗi. H.A.S. Johnston e nder deftere mum The Fulani Empire of Sokoto ene hollira heen doggol asko maɓɓe hono no ɓe mbinndiri ɗum ni, tuggude e Muusa Jokollo taaniiɓe gadiiɗo arde Birnin Konni e nder leydi Hawsa o haa yettii Muhammadu Foodiyo baaba mum Seyku Usman, taaniraaɓe sappo ene he hakkude he. Tuugnaade e ngoon asko Johnston ene qiimoo gargol suudu Dan Fodio en e nder leydi Hawsa gila e hitaande 1450. Kanko Johnston o beydi heen haa jooni “ Ko ɗoon ɓe ngonno nde Konu Askiya honi bannge hiirnaage leydi Hawsa, e ɓe tawaa ƴellitagol e jan'gol laamu Muhammadu Kanta ndaɓɓu balɗe, ɓe nanii kabaaru wonde konu Jukun en nana darii e damal Katsina kadi ɓe ceediima fusgo laamu Zamfara.”  Jokku Taro> >


Natal Seyku Usmaan Dan Fodiyo 2

Waaju e Noddaandu (Da’wa) Seyku Usmaan fof e wonde haa jooni sanɗa jokkuɗo e yiylaade ganndal e wonde ceerno joom fosinaaji ne, haɗaani ɗum wonde baajotooɗo e noddoowo e nder diine Islaam. Sikke alaa, nootagol ngol yimɓe ɓee nootittonoo e noddaandu makko nduu e keɗtagol maɓɓe waajuuji makko ɗii, ɓeydiima suusnude-mo e softinde-mo he yaajnude da’wa makko o haa o yettinoyi ɗum e nder gure goɗɗe e nder falnde maɓɓe e leydi maɓɓe Gobir. Caggal ɗum o nawi ɗum haa e leyɗeele hawsankeeɓe goɗɗe ɗe, ko wayno Zamfara, ndi o waɗi e nder mum duuɓi joy. Sabu o wiy e binndanɗe makko, wonnde o tawii e nder mayri nokkuuji keewɗi ɗi Islaam yettaaki walla yimɓe ɓe cuwaa naatde he diine Islaam. Jokku Taro >>

No comments:

Post a Comment

Rokku yiyannde ma